”Hei, seuraan sinua somessa”
Vaatemessut tuovat mukavaa vaihtelua arkeen ja mikä parasta, verkostoitumista upeiden yrittäjien kanssa.
Kauan vaatealalla mukana olleet muistavat legendaariset Vatevan messut. Helsingin messukeskuksen käytävät pursusivat vaatealan ammattilaisia, ja niin kotimaiset kuin ulkolaisetkin vaatefirmojen edustajat olivat kattavasti esillä. Päivisin ostettiin hurjat määrät tavaraa ja iltaisin juhlittiin vielä hurjemmin.
Hieman ovat messut noista ajoista muuttuneet. Nykyään messuviikonloppu keskittyy Fashion Centeriin, jossa on esillä eri merkkien tukkuliikkeitä. Itse en tykkää ostoja kovin paljon messuilla tehdä. On miellyttävämpää katsoa mallistot rauhassa ja omalla ajalla, kun edustaja tulee vaikkapa meille liikkeeseen ne esittelemään. Päivässä kolme mallistoa on ehdoton maksimi, vaikka nopea ostaja olenkin. Ei ehkä uskoisi, mutta vaatteiden sisäänosto on vaativaa ja kuluttavaa puuhaa.
Koen, että jos koko viikonlopun ostan, saan ostoähkyn, joka jossain vaiheessa muuttuu ostokauhuksi. Tulee fiilis että kääk, olenko ostanut ihan liikaa, miten nämä kaikki myydään ja laskut maksetaan. Niin kävi myös tällä kertaa – jossain vaiheessa löin ostohanat kiinni ja ryhdyin tekemään jotain ihan muuta, tutustumaan saman alan ihmisiin.
Somemaailma on mahdollistanut sen, että messujen käytävillä ja osastoilla tulee vastaan monia tuttuja kasvoja. Yhdistät kasvot ja firman, tiedät mitä tuo myy ja mikä meitä voisi yhdistää. Ihan kuin pyörisi puolijulkkisten seassa, joihin meidän omatkin myyjät ja mallit taitavat nykyään lukeutua kun kasvot ovat monesti esillä vaatekuvissa.
Pari vuotta sitten olin liikkeemme myyjän Katjan kanssa Iskelmäfestareilla ja hämmästelimme, miten moni tuli moikkaamaan ja sanomaan että ”Hei, mietin pitkään missä olen sinut nähnyt ja muistin, että sinähän olet aina niissä vaatekuvissa. Sinulla on ihan samanlainen kroppa kuin minulla”.
Tai se kerta kun viime kesänä yhdessä konsertissa eräs nainen tuli vessasta ennen minua, kapsahti kaulaani ja sanoi että hei, voi miten ihana nähdä sinua! Samalla sekunnilla naisen silmät muuttuivat teelautasen kokoiseksi. kun hän sopersi: ”Anteeksi, enhän minä sinua oikeasti tunne, olen katsellut vain teidän nettisivuja!” Siinä sitten hetken aikaa kikatettiin tapahtuneelle lähes kaksin kerroin.
Messuviikonlopun aikana tuli tutustuttua moneen naisyrittäjään sanoilla: ”Hei, seuraan sinua somessa”. Suomi pursuaa upeita ja persoonallisia naisyrittäjiä ja uskon, että ilman persoonallista otetta ei nykypäivänä enää edes pärjää.
Yksi edellä mainittu vauhdikas kauppias löytyy Kaarinasta. Ulla Ikonen pyörittää siellä Z Woman nimistä vaateliikettä. Vaatteiden lisäksi minua ja Ullaa taitaa yhdistää myös rakkaus koiriin, jotka kulkevat lähes aina mukana.
Messujen jokavuotinen muotinäytös ei tänä vuonna sytyttänyt meikäläistä. Se oli ehkä vähän tylsä verrattuna aikaisempien vuosien näytöksiin, joissa on ollut kaikenlaista säpinää. Piristysruiskeen tarjosi näytöksessä olleet koirien vaatteet, joten minun mukana olleelle Nasu-koirallenikin riitti silmänruokaa.
Mitäs tuleva syksy sitten tuo tullessaan? Vaikka itse olenkin kevään ja kesän lapsi, tykkään myös syksyn väreistä. Ensi syksynä nähdään upeaa metsänvihreää, konjakin eri sävyjä, oranssia ja pitkästä aikaa kaikkia turkoosin värin ystäviä tullaan ainakin meidän liikkeessä hemmottelemaan isolla kädellä, unohtamatta kaunista okraa. Tästä videolinkistä pääset katsomaan palan Zezen ensi syksyn tarjonnasta, josta näkyy myös syksyn värimaailma kauniisti edustettuna.
Viikon tuotteena on messuillakin pitämäni midimittainen tekonahkahame. Aluksi ajattelin, ettei näin lyhyt voi sellaista hametta laittaa eikä se ilman korkeita korkoja olisi toiminutkaan. Korkeakantaiset saappaat olisivat olleet toinen hyvä valinta tämän vaatteen kanssa.